Playa Buena Vista
Oon loytany uuden rakkauden, surffauksen!!
Saavuin tanne leirille syrjaselle rannalle maanantaina. Ekat paivat olin valmis haipymaan samantien, mutta sitten porukka vaihtui ja jakautuneet porukat havis. Nyt meita on 3 staffia ja 4 voluntariota, ollaan kaikki yhta suurta onnellista perhetta. :D (Kolmekymppinen lontoolainen, kakskymppinen saksalainen ja 19v sanfranciscolainen tytto mun lisaks)
"Paallikko" Roy osaa olla todella raivostuttava ja hankala ihminen, mutta antaa mulle surffaustunteja (ilmaiseksi). Oon oppinu tykkaamaan suolasesta merivedesta ja surffaus on yks suurimpia syita miks oon viela taalla. Kertakaikkiaan ihanaa.
Kilpikonnilla on low season, joten yhtaan sellasesta en oo viela nahny. Tyo on fyysisesti aika rankkaa, kavelya ja tavaroiden roudaamista kuumassa (yli +30), talon rakentamista, teiden raivaamista.. Leirille ei siis ole teita, mutta polku, joka pitaa pitaa avoinna, kun nouseveden aikaan leirille ei paase rantaa pitkin. Osaan kayttaa viidakkoveista, machetea. No, pulahtaminen lampimaan mereen tai jokeen virkistaa. Niin paastakseen leirille pitaa ylittaa joki, eika tietenkaan oo siltaa.
Juomaveden saamiseks jonkun pitaa joka paiva tehda tunnin kavely. Suihku ja vessa toimii vedella, joka ei vaan oo niin puhdasta, mutta kelpaa. Kynttilanvalo ja fikkari on oikeestaan aika tunnelmallisia, vaikka toki epakaytannollisia - pimea tulee kuudelta, jonka jalkeen ei naa yhtikas mitaan.
Oon oppinu popsimaan papuja(!), sardiineja ja muita inhokkeja. Ruoka on loistavaa, paljon vihanneksia ja hedelmia. (Ensimmaisen kerran saatiin lihaa eilen.) Meian keittajan vapaapaivana tuppauduin auttamaan keittoon (=pois toista..) ja sain teha oman jalkkarinkin, paistettua ananasta. Muuten rankin asia mista karsin on jalkkarien ja herkkujen puute. Kahvitauolla saadaan useimmiten kekseja, mutta aina kun Roy lahtee kylaan, ruinaan sita tuomaan suklaata ja -kekseja.
Keskipaivan kuumuudessa vietetaan siestaa, jolloin vaan ollaan ja otetaan nokoset. Joskus ei jakseta lahtea toihin iltapaivalla ollenkaan, joten ei elama nyt niin rankkaa ole :D Tykkaan nyt tasta paikasta ihan alyttomasti, joka aamu voi herata ja nahda meian oman, kauniin rannan, kimaltelevan meren... Nukahtaa meren kohinaan ja metsan aaniin...
Pura vida!
Nyt ollaan viettamassa meian vapaapaivaa Samarassa, laheisessa kylassa (3-4 km kavelya), internetkahvilassa. Kohta hakemaan KYLMAA jatskia ja bissea ja rasvasta roskaruokaa ja suklaata... naminaminami. Takasin pitaa olla ennen nousuvetta, kun joki on liian ylhaalla ylitykseen, ja ennen pimeeta, koska yolla korkotiilit on liikekannalla.
Having the time of life!! <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti