9. kesäkuuta 2009

¿Quien es esa rica? - Caribbean Breeze


"Quien es esa rica" on tico-rapparin hitti, jonka nimesta on tullut myos lentava lause, jota kuulee kadulla ja kaupoissa :))

Nyt chillailen Caribialla projektissa nimelta Quelonios del Caribe. Ollaan kirjaimellisesti keskella ei-mitaan, leirille ei oo teita, vaan matkaa taitetaan Pacuare-jokea pitkin n. puol tuntia pikku paatilla. (Ei tietenkaan sahkoa tai vetta) Vihdoinkin hommaillaan ite kilpparien parissa. Oisin on patrullat, nelja tuntia kavelya (12km) rannalla. Jos nahdaan kilppari, otetaan munat talteen viveroon - jos vaan ehitaan ennen "ryostelijoita", paikallisia on suht paljon partioimassa varastamaan munat ja myymaan ne. Helppoa rahaa. Ne ei vaan viela oo sisaistany, etta jos kilppareita ei suojella, niita ei viiden tai kymmenen vuoden paasta enaa oo yhtaan.
Kaikki kuus lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon, taalla nakee eniten lajeista isointa, leatherbackkia, joka on n. 2m pitka ja ties kuinka monta sataa kiloa painava, aika vaikuttava naky siis. Viverossa on myos paljon poikasia, jotka vapautetaan mereen kun ne on kuoriutunu.
Muuten elama on mita rauhallisinta. Suurimman osan paivasta voi kayttaa riippumatossa loikoiluun. Talla hetkella leirilla on vaan 3 voluntariota (2 hollantilaista tyttoa mun lisaks), ja 4 staffia, mm. kakskymppinen tytto Kanadasta joka paatti jaada tanne pidemmaks aikaa tultuaan puol vuotta sitten ite vapaaehtoiseks :))

Mitas muuta? Viime viikolla vietin 5 paivaa San Josen Escazussa tico-poikaystavani veljen perheen parissa :)) Oikea, kuuma suihku ekaa kertaa melkeen kahteen kuukauteen + PYYKINPESUKONE!! Oli muuten aika luksusta, puhtaita vaatteita ja silleen. Muuten hengailtiin pitkasta aikaa kaupunkielamaa - leffaan, valmistujaisjuhliin, shoppailemaan, bailaamaan (no sita on kylla tehty muuallakin). Kaytiin myos patikoimassa Orosi Valleyn vuorilla, lahella volcano Turrialbaa.
Tata ennen vietin 5 paivaa Cabo Blancossa, kansallispuistossa Nicoyan niemimaan karjessa. Se on Costa Rican ensimmainen kansallispuisto, perustettu n. 1960, ruotsalaisen miehen toimesta. Paikka tosiaan oli upea, ja nain paljon luontoa ja elaimia, esim. apinat hengaili meijan talon kuistilla, valilla viskellen puoliksi syotyja mangoja meihin pain... :DD Ravut ja cucarachat on se ikavampi puoli villista luonnosta.

Oon siis matkustellu paljon ristiin rastiin tata pienta maata. Valilla valimatkat on turhauttavia - missa muualla 19 km matka vie 45 minuuttia nelivetoisella autolla? (Ja teepa se kahelta yolla rankan bailauksen jalkeen (pienen) pick-upin lavalla tihkusateessa yheksan muun (rankasti bailanneen) ihmisen kanssa - nain taittu yks Dominical - Matapalo bailausmatkoista... :DD) Ainoa vaihtoehto matkustaa on bussilla, jos ei halua lentaa (joka on kallista). Taalla on ollu yks rautatie, mutta se tuhoutui maanjaristyksessa monta kymmenta vuotta sitten. Myos vuoristot tekee junaradan rakentamisen vaikeaks.
//muoks Junarata San Jose-Puntarenas (tarkein satamakaupunki Tyynenemerenrannalla) on edelleen olemassa, mutta silla liikennoi hyvin satunnaisesti turistielamysmatkajunia tai banaani/kahvijunia. Tarkein syy miks sita ei enaa kayteta, on etta hallitus laiminloi sen kunnossapidon.

Caribian auringon alta paljon terkkuja sinne kotisuomeen :)
Estoy bien y voy a pasar de resto a mi tiempo MUY bien!